Lausuntokierros hallituksen esitykseen rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden säädösmuutosehdotuksista keskeytettiin vain hetki sen jälkeen, kun se oli tullut laajalle lausuntokierrokselle lokakuussa. Tilanne on poikkeuksellinen. Ovatko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, joilla on tarvittava lisäkoulutus ja vastaavan lääkärin määräys, niin suuri uhka, että tällainen keino oli otettava käyttöön? Kenelle he ovat uhka? Eivät ainakaan potilaille, sillä rajatusta lääkkeenmääräämisestä saadut kansalliset ja kansainväliset kokemukset osoittavat, että sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen on turvallista ja laadukasta. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden käytännöt eivät poikkea merkittävästi lääkäreiden käytännöistä, myös hoitotulokset ovat olleet samoja tai parempia kuin lääkäreillä. Lisäkoulutuksen (45op.) käyneet sairaanhoitajat ovat suorittaneet samat farmakologian opinnot ja tentin kuin lääketieteen opiskelijat. Lisäksi heillä on koulutukseen hakeutuessaan jo vankka työkokemus.

Suuressa osassa OECD-maita on käynnissä reformeja, joiden myötä sairaanhoitajan roolia laajennetaan. Tavallisimmat syyt rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamiselle maailmalla ovat olleet potilaiden hoitoon pääsyn parantaminen, potilasohjauksen merkityksen huomioiminen hoitoon sitoutumisessa sekä omahoidossa, kustannusvaikuttavuuden parantaminen ja lääkityksen turvaaminen erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla. Toimintaa on perusteltu myös terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen paremmalla hyödyntämisellä ja entistä joustavamman tiimityöskentelyn parantamisella. Sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaon keskeisimpänä tavoitteena pitäisi olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja parantamiseen vastaaminen.

Mikä tekee suomalaisesta terveydenhuollosta niin erityisen, ettei rajattua lääkkeenmääräämistä voitaisi laajentaa myös Suomessa? Osa kritiikistä on liittynyt koulutuksen korkeaan hintaan ja siitä saatuun kustannushyötyyn. Hinnasta huolimatta työnantajat ovat kuitenkin lähettäneet sairaanhoitajia koulutukseen, joten siitä saatava hyöty on organisaatioissa tunnistettu. Toimintamallin leviäminen edellyttääkin hyvää yhteistyötä terveyskeskusten ja yhteispäivystysten lääkäreiden kanssa. Toimintamallin leviäminen edellyttää myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan työnkuvan laajamittaista hyödyntämistä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista vastustavat eivät ole nähneet toimintaa kuitenkaan tarkoituksenmukaisena perustellen sitä vähäisellä valmistuneiden määrällä (200 sairaanhoitajaa). Tämän hetkinen oikea luku Valviran rekisterissä on 308, keväällä 2018 valmistuneita tulee olemaan 399 sairaanhoitajaa. Vaikuttavuusarvioinneissa tulee käyttää oikeita faktoja, sillä nyt tehdyissä arvioinneissa on käytetty virheellisiä lukuja muun muassa palkka- ja työaikatiedoissa.

Väestön ikääntyessä ja pitkäaikaissairaiden lisääntyessä sairaanhoitajien rooli ja merkitys tulee kasvamaan. Sairaanhoitajilla on merkittävä rooli potilaan omahoitoon valmentamisessa. Pitkäaikaissairaan potilaan hoidossa tutulla sairaanhoitajalla ja säännöllisellä seurannalla voidaan saada hyviä tuloksia ja myös välttää turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien osaamista tulee hyödyntää myös tulevaisuuden digi-, etä- ja suoran valinnan palveluissa. Sekä Virtuaalisairaalan että ODA-hankkeen pohjalta voidaan todeta, että sairaanhoitajien rooli palvelujärjestelmässä kasvaa digitalisaation ja digitaalisten vastaanottojen myötä. Mahdollisuus hyödyntää lääkkeenmääräämisoikeutta etäpalveluissa laajentaisi sairaanhoitajan toimintamahdollisuuksia ja edelleen sujuvoittaisi potilaan hoitopolkua tietyissä tilanteissa.

Sote-uudistuksella haetaan kustannusten hillintää. Hallituksen esityksessä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisesta puhutaan pienestä säädösten laajentamisesta, jolla saataisiin suuremmat hyödyt palvelujärjestelmässä. Jäämme odottamaan uutta lausuntokierrosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *