Tuorein selvityksemme sairaanhoitajien työtehtävistä paljasti, että sairaanhoitajat tekevät paljon muille ammattiryhmille kuten laitoshuoltajille, osastosihteereille, lähihoitajille ja lääkäreille kuuluvia tehtäviä. Tämä olisi ymmärrettävää tai jopa hyväksyttävää, jos se olisi arkipäivää vain silloin tällöin, mutta ei enää, kun se on viikoittaista tai jopa päivittäistä. Kyselyn tulokset osoittavat, että työnjako ei kaikkialla toimi.

On vaarallista ja kestämätöntä, että sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä, sillä se on aina pois varsinaisesta potilastyöstä. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia ilmoitti, ettei ehdi tekemään työtään laadukkaasti ja turvallisesti työajalla. Kuormitusta aiheutti erityisesti työmäärä ja henkilöstön riittämättömyys. Pahimmillaan hallitsemattomalla työnjaolla vaarannetaan potilasturvallisuus. Onko roskien vieminen, siivoaminen ja jopa lumenluonti sairaanhoitajille järkevää työajan käyttöä?

On myös arveluttavaa laittaa sairaanhoitajat hoitamaan tehtäviä, joihin heillä ei ole juridisesti oikeutta, sillä virheen sattuessa sairaanhoitaja joutuu asiasta vastuuseen. Tämä on vakava asia sairaanhoitajan oikeusturvan kannalta. Kyselymme mukaan näitä tehtäviä olivat lääkärille kuuluvat tehtävät kuten lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta. Oman oikeusturvan kannalta sairaanhoitajan pitää itse tietää omat ammatilliset oikeudet ja vastuut, mutta erityisen tärkeää on, että hoitotyön johto ei salli tämäntyyppistä toimintaa.

Työnjakoa on kehitetty ja kehitetään myös hallitusti, ja tätä myös Sairaanhoitajaliitto kannattaa. Sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää rohkeasti uudenlaista, tarkoituksenmukaista työnjakoa ja tehtävänkuvia. On täysin eri asia kehittää työnjakoa hallitusti, jolloin varmistetaan riittävä täydennyskoulutus, mahdollisuus konsultoida muita ammattilaisia sekä tehtävän vaativuuden mukainen palkkaus. Tästä esimerkkinä sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Tällöinkään sairaanhoitajasta ei tule mini-lääkäriä vaan maxi-sairaanhoitaja, joka pystyy entistä kokonaisvaltaisemmin hoitamaan potilaita.

Lainsäädäntömme mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja asiakaslähtöisen työnjaon kehittämisen terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä. Onko meillä tähän tahtoa vai kaivaudummeko ammatillisiin poteroihimme? Kehittämisen tulee olla hallittua potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisten oikeusturvan varmistamiseksi. Hallittu työnjako edellyttää eri ammattiryhmien työn tuntemusta ja tunnustamista, sekä johdon sitoutumista. Hallitulla ja mielekkäällä työnjaolla voimme vaikuttaa hoidon ja palvelun tuloksellisuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.